Oton ensimmäinen virallinen trimmaus suoritettiin viime viikonloppuna. Joulun aikaan siistin vähän pentuhaituvia vähemmäksi, mutta nyt oli ensimmäisen virallisen karvojen nyppimisen aika. Vaikeaahan Oton oli ymmärtää, että tuntikausia täytyy olla paikallaan ja tuskin se nypintä muutenkaan niin herkkua on. Välillä piti vähän painia ja ehkä muutama perkelekin saattoi raikua kodinhoitohuoneessa. Kunhan seuraavan kerran näen seinänaapureita, pitää varmaan selittää, että ei meillä mikään joukkotappelu ollut käynnissä, mitä vähän vietettiin laatuaikaa koiran kanssa...

Tällaiselle kokemattomalle nyppiminen oli aikamoinen urakka, mutta loppujen lopuksi se onnistui ihan kohtuullisesti. Loppuihin haastaviin paikkoihin, joista en oikein tiennyt mitä olisin tehnyt, sain onneksi asiantuntevaa apua. Kiitos Katja! Ei Otosta ihan kalju tullut, en hennonnut nyhtää siltä pohjavillaa paljoa irti, ettei poikaparka palellu keväthangilla. Nyt sitten vaan odotellaan, että uusi ehta karva kasvaa takaisin ja näyttelyturnee koittaa.

Päivän paistattelua terassilla uudessa turkissa

Nautiskelua keväthangilla

Keppien kaluaminen on suurinta huvia...

...mikä toistuu joka ikisellä lenkillä.