En ole kovin tunnollisesti viime aikoina jaksanut pitää treenipäiväkirjaa, mutta laitetaan tähän väliin päivitystä meidän eritaitavasta hakukoirasta.

Olemme edelleen parhaimmillaan viettäneet metsätreeneissä 2 x viikossa ja raunioilla 1 x viikossa. Mielestäni Otto on kehittynyt aimo harppauksin. Eilen oli aika normitreenit niin tason kuin onnistumisenkin suhteen.

Kolme maalimiestä, kaikki valmiina, matkaa ehkä 30-40 m. Oton lähetys tapahtuu nykyään siten, että Otto istuu. Näin minäkin olen osannut lopettaa koirasta kiinni pitämisen. Otto lähtee jo kohtuu hyvin sinne päin, minne sen lähetän. Eilen se teki kolmannella pistolla yhden vinoon lähteneen etenemisen, jolta kutsuin takaisin luokse, seuraava lähetys onnistui ja koira eteni suoraan maalimiehelle. Nenää Otto tuntuu käyttävän, kuulemma oli eilen pysähtyneissä tuuliolosuhteissa painanut ensin jonkun verran sivussa, mutta selkeästi hajun saatuaan vetänyt korvat luimuun, häntä oli alkanut vispata ja maalimies löytyi.

Ilmaisu on alkanut luonnistua melkein kuin itsestään. Otto menee oma-aloitteisesti maahan maalimiehellä ja alkaa haukkua. Tämän se on keksinyt ihan itse ja hyvähän se noin on, ei härki suotta maalimiestä. Haukkuu ihan kivasti 2-7 haukun sarjoja, ei olla vaadittu enempää.

Eilen tehtiin vielä siten, että menin itse maalimiehen ja koiran luo "piilolle". Umpipiilojahan ei siis ole vielä otettu. Otto ei oikeastaan muuten häiriintynyt ollenkaan, ainoastaan söi kuulemma entistä ahneemmin, kun oli kuullut minun askeleeni. Koiraparka, luulee ilmeisesti, että ohjaaja tulee ja syö hänen eväänsä! Toistaiseksi olen siis älyttömän tyytyväinen, kiitokset siitä kuuluu tietty hyvälle hakuporukalle ja reippaalle koiralle.