Eilen onneksi helle ihan pikkuisen hellitti, joten hakumetsässä oli oikein kelvollista olla. Itikat olivat vallanneet samat maat kuin me hakuilijat, eikä mukaan tietenkään sattunut minkäänlaista hyttymyrkkyä. Ensi kerralla muistan senkin.

Hakutreenit menivät loistavasti. Ensimmäisen maalimies puolipupuna oikeaan etukulmaan. Otto meni perään ja kovaa, haukkua vaadittiin muutama kappale. Maalimies toi syötellen pois. Toinen maalimies vasempaan etukulmaan valmiiksi. Koiran lähetys, eteni suoraan, nenällä perille ja ihan kunnon haukkusarja. Maalimies toi syötellen pois. Kolmas maalimies valmiina oikeassa takakulmassa, eteni jälleen hyvin ja oikeaan suuntaan, haukkui muutaman haukun ja syötellen pois.

Treenit olivat erittäin onnistuneet. Tällä kertaa jatkoin yritystä olla koskematta koiraan lähetyksessä. Päädytiin siihen, että oman toiminnan helpottamiseksi koira istuu lähetyksessä. Se on itselleni selkeä toimintamalli ja muistan olla roikkumatta koirassa kiinni. Lisäksi sain arvokkaan vinkin, että ei sitä koiran päätä tarvitse käännellä oikeaan suuntaan. Tämän yritän muistaa. Positiivista näissä treeneissä oli etenkin se, että tällä kertaa Otto lähti kerrasta siihen suuntaan, johon lähetän. Jes! Ja haukkuminen on yllättävänkin vaivatonta.