Edelliset kuluneet neljä päivää ovat olleet aikamoista hulinaa tässä taloudessa, kun Oton systeri Risa saapui hoitoon. Otto oli aiemmin tänä vuonna hoidossa Risan luona, ja lupasin silloin, että otan koska vaan Risan tai muut sen lauman koirat hoitoon. Nyt sitten oli aika lunastaa lupaus, kun Risan "isosisko" omistajineen lähti Viron puolelle näyttelyturneelle ja Risa tarvitsi hoitopaikkaa reissun ajaksi. Sisarukset tulevat hyvin juttuun, joten sikäli niiden kanssa on helppo olla. Ainoastaan lenkit meinasivat aiheuttaa pientä hammastenkiristystä, kun tällainen ei niin suuria fyysisiä voimia omaava emäntä yritti pysyä tahdissa mukana, kun kaksi yllättävän voimakasta tapausta veti vuoroin eri suuntiin, vuoroin samaan suuntaan. Muuten ei mitään ihmeempää sattunut, mitä nyt tänään yllätyksekseni heti eteisen ovella oli toinen karvakorva vastassa. Aamulla ne vielä muistikuvani  mukaan olivat portin toisella puolella kummatkin, mutta jollain ilveellä Risa oli keplotellut itsensä portin toiselle puolella. Lisäksi jompikumpi pirulainen (oletettavasti talon väkeen kuuluva yksilö, koskapa oli portin sillä puolen) oli osannut avata saunan oven ja siinä ohimennessään maistellut saunanlaudetta. Pitkään aikaan Otto ei olekaan tehnyt mitään tuhoja, joten toivotaan tämän saunanlauteiden terotuksen olleen vain mielenilmaus sitä kohtaan, että toinen nelijalkainen pääsi vapaille vesille asunnon puolelle.

Nyt rauha on palannut taloon, kun Risa on noudettu takaisin kotiin. Päivät menivät sen verran mukavasti, että otamme tytön mielellään uudestaankin kyläilemään. Ja illan pimetessä voimme siirtyä nauttimaan tuliaisista, minä viinistä ja Otto uudesta pallostaan.

"Kiiluvasilmäiset kaverukset" (kuvan laatu on huono, mutta nuo silmät on huiput, äly suorastaan loistaa silmistä!)

"Otukka tuliaispallonsa kanssa"