Muutama viikko sitten meillä oli jännät paikat, kun koko Oton pentue kuvattiin lonkkien, kyynärpäiden ja selän osalta. Yhtä lukuunottamatta kaikki sisarukset olivat paikalla, joten olipa taas mukava nähdä, miten pesue on kehittynyt. Kuvauspäivä oli pitkähkö ajomatkoineen Kankaanpäähän ja itse kuvauksineen. Kuvaus alkoi sujua kuin liukuhihnatyönä, ensimmäinen koira sisään, koira uneen, kuvauspöydälle, koiran herätys, koira ulos ja eikun seuraava turri sisälle. Mutta jo toisen koiran jälkeen, joka oli meidän Otto, liukuhihnatyöskentely tökkäsi. Oton systeri oli autuaan tajuttomana kuvauspöydällä, kun odotustilaan alkoi tulla vieno savuntuoksu, mutta tuumasimme sen ehkä kuuluvan asiaan. Seuraavaksi henkilökunta tuntui kaivelevan jo ruuvimeisseliä ja lamppuja esiin, mutta lopullinen niitti tuli siinä vaiheessa, kun eläinlääkäri kertoi röntgenmasiinan simahtaneen täysin. Niinpä siis loput neljä kuvaamatonta koiraa uhkasivat jäädä kuvaamatta. Harmitus oli toki suuri, kun kaikki olivat saapuneet matkan päästä. Ei auttanut kuitenkaan muu kuin alkaa tehdä lähtöä kotimatkalle. Autoja käännellessämme eläinlääkäri tuli ruuvimeisseli kädessä pihalle kertomaan, että ihmeen kaupalla vekotin olikin herännyt henkiin. Joten eikun vaan koirat sisään, ja johan liukuhihna taas rullasi. Kaikki elikot saatiin kuvattua ja kuville saatiin selkokieliset selitykset. Oton kuvat eläinlääkäri arvioi oikein mallikelpoisiksi, joten kovin suurta jännitystä ei ole enää tarvinnut pitää yllä virallisia lausuntoja odotellessa.

Tänään tulokset olivat tipahtaneet sähköpostiini seuraavin kirjain- ja numeroyhdistelmin.

Lonkat B/B

Kyynärät 0/0

Lisäksi Oton selkä kuvattiin alusta loppuun, jossa ei näkynyt mitään terveestä poikkeavaa. Näinpä siis voimme erittäin hyvillä mielin jatkaa koiranelämää ja harrastamista! Onni on omistaa terve koira!