Vaikken uuden vuoden lupauksia yleensä teekään, niin Otukan suhteen päätin vakaasti aloittaa vähän suunnitellumman tai ainakin säännöllisemmän tottiksen harjoittelun. Tai no, miksi sitä kutsuisi, enemmän se taitaa olla pennun leikkikoulua, jossa oheistuotteena toivottavasti opitaan muutaman perusliikkeen alkumetrit. Törmäsin muutama päivä sitten netissä 3-kuisen mali-pennun tottisvideopätkään ja silmät taas aukenivat, että kylhän se senkin ikäinen pentu voi jo ihan nätisti makupalaa seuraten tehdä pikkujuttuja. Ja onhan Otto jo sentään kohta 5-kuinen, joten totta todellakin, pienet muutaman minuutin tottissulkeiset kuuluvat tästä eteenpäin meidän iltariutaaleihin.

Otto on sikäli helppo koira opettaa, että se on ahne kuin mikä. Luulen, että pienestä nakinpalasta se opettelisi vaikka heittämään voltin takaperin kerien. Joten istumiset, maahanmenot, seuraamisen alkeet jne. tuntuisi olevan aika helppo opettaa. Laitan tähän vähän esimakua siitä, että missä nyt mennään. Katsellaan sitten vähän tuonnempana, että miten olemme edistyneet.

Istuminen

Istuu kun käsketään. Olemme myös ottaneet ihan arjen helpottamiseksi tavan, että hihnaa laittaessa ja pois ottaessa, ulos ja sisään mentäessä ja ruokakuppia antaessa Oden pitää ensin istua ja odottaa lupa. Alkaa mennä jakeluun.

Maahanmeno

Maahanmenossa olen käyttänyt makkarapalkkaa, ensin kävelyttänyt Ottoa hetken matkaa makkaralla ohjaten (itse peruutan) ja sitten makkara maahan ja Otto seuraa perässä. Samaa tehty myös suorana paikaltaan seisoaltaan. Tällä hetkellä lyö itsensä maahan käskystä nopeasti, ei tarvitse enää avustaa makkaralla. Toki sitäkin teemme vielä välillä.

Luoksetulo

Tulee luokse kun käsketään, olen palkannut kun Otto istuu eteen. Tavoite tietty olisi, että istuisi suoraan, mutta nyt tahtoo mennä vähän sinne päin. Seuraava kysymys olisi, että luoksetulon jälkeen sivulle siirtyessä, kiertääkö Otto minut vai kääntyykö suoraan. Täytyy varmaan haastatella fiksumpia, tosin luulenpa, että se on makuasia ja kukin puolustaa sitä omaa näkemystään. 

Seuraaminen

Silloin vuonna keppi ja kivi, kun edellistä Muska-briardia kouluttelin, ei vielä oltu kuultukaan imuuttamisesta tai tutittamisesta. Nyt koiraa koulutetaan näin oudoilla termeillä, minä ihan huuli pyöreänä olen kuunnellut. No, ehkä termit ovat uudistuneet, mutta itse tekninen toteutus ei niin paljoa. Koira siis seuraa vasemmalla puolella, oikeassa paikassa, nakkipalkka on vasemmassa kädessä ja koira siis vetää sitä nakkia kitusiinsa siinä seuratessaan. Ja tämähän meiltä onnistuu, siis nakin vetäminen kitusiin. Jännityksellä katsellaan jokusen hetken päästä, että johtaako tuo taktiikka ihan oikeaan seuraamiseen.

Sivulle tulo

En tosiaan tiedä, että pitäisikö Otun oppia kiertämään minut vai tulemaan suoraan sivulle, mutta jotenkin huomaan jo alkaneeni opettaa sitä suoraan sivulle siirtymään. En ole kovin monena iltana sitä harjoitellut, muutamilla toistoilla joka kerta ja tänään ilokseni jo huomasin, että se alkoi itse tarjota sivulle tuloa ilman, että täytyy ihan a:sta ö:hön ohjata makupalalla. Fiksu rakki!

Nouto

Noutoa ollaan harjoiteltu leluilla, Otto tuo lelun takaisin revittäväksi. Jossain vaiheessa pitäisi alkaa opettaa irrotusta (tällä hetkellä lelun irroitus tapahtuu ihan "raakaa väkivaltaa" käyttämällä).

Ihan uutena juttuna Oden pitäisi oppia haukkumaan, jotta löytyneet eksyneet tulevat ilmaistuksi hakumetsässä. Joululomalla kouluttaja nro 1 yritti opettaa Otolle tassunantamisen lisäksi haukkumista, ja tulimme siihen tulokseen, että Otolle laitetaan lappu kaulaan "Hauku, kun näet tämän koiran" eli käytännössä, kun Otto löytää metsään eksyneen henkilön, eksynyt lukee lapun ja alkaa haukkua ja siten pelastuspartio löytää paikalle. Kätevää! Ei vais, kyllä kouluttaja nro 1 sai inahduksia aikaiseksi Oton kidasta ja jatkamme siitä eteenpäin.